keskiviikko 14. marraskuuta 2012

12. Drink

Tämä viikko on taas alkanut sellaisessa humussa, että kotona ei ole ehtinyt käydä tai silloinkin on vetänyt emännän roolia ja kämpässä on nukkunut yksi tai toinen kaveri. Sanottakoon, että aamu alkaa aina sitruunamehulla ja....

 ...vihreällä teellä. Teetä tulee myös litkittyä pitkin päivää erilaisina versioina eikä mikään ole omaan mieleeni mitenkään kamalan makuista.

Hyväksi kakkoseksi tulee myös viini, joka näin talven tullen on vaihtunut lämmittävään punaviiniin. Pian olisi kai paikallisen glögin vuoro, eli kuumaa punaviiniä mausteilla vaan kattilaan. Viinejä on niiiin paljon erilaisia ettei niitä ehdi kaikkia testata yhden elin-iän aikana, joka vasta mielenkiintoista onkin.

maanantai 12. marraskuuta 2012

Olipa kerran kenkä

Olen joskus kesällä bongannut tällaisen kenkä-aiheisen jutunjuuren parista blogista ja kun itse olen aika kenkäfani päätin sen nyt saada naputeltua. Kuvatkin on otettu joskus silloin kesällä kun oli vielä valoisaa ja aurinkoista kotona sisätiloissakin.

Viimeisimmät ostokset, mistä?

Löysin söpöt balleriinat Hong Kongista eikä ne ollut edes kalliit joten otin molemmissa väreissä. Ystävä tietysti vieressä vielä patisti ja nätti, nuori myyjä nyökytteli menemään suurennetuilla silmillään niin enhän mä vaan voinut jättää niitä sinne liikkeeseen. Totuus on, että tässä kesän loputtua täytyy tunnustaa etten ole käyttänyt niitä kertaakaan. Materiaali on halpaa muovia, johon ei kauheasti tee mieli tunkea paljaita jalkoja. Lisäksi minkä kanssa noita voi laittaa näyttämättä manga-nukelta? Tyyli, jota varten nuo siis on varmaan tarkoitettukin...

Paljon parempi ostos on ollut nämä kultaiset ballerinat ihan Zarasta. Enpä olisi uskonut, että laitan vielä joskus jalkaani teräväkärkiset "noitakengät"!

Lempiparisi, väri, koko?

 
"Köyhän naisen Louboutinit" eli mielestäni ihan noiden punapohjakenkien näköiset. Tämä ei silti tee niistä suosikkipariani vaan näiden mukavuus jalassa! Tuntuu kuin ne olisi mun jalalle tehdyt. Näillä on vedetty baarirundia, tanssittu pitkälle yöhön ja jaksettu vielä hoiperrella pystyssä kotiinkin asti. Taitavat olla kokoa 36, tuppaan olemaan useimmiten jostain 36 ja 37 välimaastosta niin, että joko puristaa liikaa tai sitten pitää vuorostaan tunkea sisälle kaikenmaailman puolipohjallisia.

 
Kyseessä on merkki Minelli, jota olen suosinut aika pitkään. Ostin nämä kesän aleista ja olen jo kerran vaihtanut niihin korkolaput ja pohjalliset, niin pidetyt on ollut.

Onko jokin kenkämalli, jota inhoat?

  
Yleensä en tykkää minikoroista, joko sitä korkoa on muutamat sentit tai sitten ei ole ollenkaan. Tai oikein teräväkärkisistä!

 Näistä ihanan sinisistä Vagabondin pikkukorkkareista olen kyllä tykännyt. Ehkä se on tuo hieman tökömpi korko joka tekee sen että nämä ovat olleet mieleiset. Ja tuo leikkaus edessä, joka saa jalan näyttämään aika sirolta vaikka pysytäänkin lähempänä maata!

Kuinka paljon olet valmis maksamaan uusista kengistä?

 
Riippuu aika lailla sen hetkisestä budjetista ja siitä mitä etsii. Eniten olen varmaan maksanut nahkaisista talvisaappaista. Oltiin silloin lomalla Barcelonassa ja muistan kuinka kävin mallailemassa saappaita pari päivää ennen kuin kävin ne lopulta ostamassa juuri ennen lähtöä. Ja onneksi kävinkin, silloin oli vuosi 2007 ja käytän kyseisiä kenkiä edelleen joka talvi.

 
Nämä kivat korkkarit, joita on näkynyt yhdessä jos toisessa blogissa, sen sijaan ostin keväällä Zarasta van muutamalla kympillä. Kyllä tuntui sijoitukselta, vielä kun ovat ihan ok kivat jalassakin.

Kuinka kauan käytät yhtä kenkäparia?

 
Siihen asti kunnes ne alkaa olla niin ränsistyneet ettei niille enää voi tehdä mitään ja alkaa pohjassakin olla reikä. Näistä toiset on jo roskissa ja toiset taitaa seurata aika pian perässä. 

Voisitko ostaa samanlaiset kengät kuin ystävälläsi on?

  
Voin ihan hyvin. Ei me varmaankaan niitä yhdisteltäisi samalla lailla kuitenkaan. Ostin jo kerran samanlaiset talvisaappaat äidin kanssa ja tulipa vielä paria tuntia myöhemmin siskokin kotiin samaisen parin kanssa!
 
 
Nämä on mun yhdet hyvät korkkarit joita on tullut käytettyä jo aika paljon. Kävi ilmi, että entisellä pomolla on ihan samat mustana ja konjakinvärisenä. Käytiin sitten usein bilettämässä yhdessä ja molemmilla samat kengät jalassa.
 
Millaisilla kengillä käveleminen on mukavinta?

  
Lenkkarithan ne kaikista mukavimmat on, mutta kesäisin tykkään kävellä joka paikkaan näillä kiilakoroilla. Nämä on ihan parhaat jalkaan, mistään ei purista, hinkkaa, särje tai väsy. Esim. seisovassa työssä olen huomannut, että sileäpohjaiset balleriinat eivät olekaan niin mukavat sillä ne on liian matalat hyvää seisoma-asentoa varten.

 
Ostin nämä kiilakorot ensin tällaisena kukkaisena muutama kesä sitten ja niiden mahtavuuteen havahtuneena mustana versiona seuraavana kesänä. Enpä ole katunut yhtään, just sain pohjaa liimailla kun on ollut niin kovassa käytössä.

Oletko kesäisin ilman sukkia tai kenkiä?

Ilman sukkia koko kesä, rannalla ilman kenkiä. Syksyisin lyödään usein vetoa kämppiksen kanssa mihin asti kestää ilman sukkahousuja ja raja tulee vastaan yleensä lokakuun puolessa välissä. Talvisinkin käytän useimmiten sukkahousuja ja viime viikot kun olen heilunut remonttireiskana, tuli yllättävän äkkiä sukkapula, kun yhtäkkiä laitoinkin housut joka päivä.

Jos saisit ilmaiseksi millaiset kengät tahansa, mitkä ottaisit?

 Olen katsellut pitkään sillä silmällä Minna Parikan kenkiä. Viehättävää niissä on se, että ne ei ole liian tavallisia vaan aina löytyy jotain kivan erikoista kuten nämä hienot siivet! Tai jotain söpöä kuten klassisimmassa sydän-kengässä ( vai pitäisikö sanoa niitä balleriinojen manga-viboja...).

 
Voi apua googlettaessa kuvia, löysin nämä, jotka on mielestäni aivan täydelliset! Olisin ostanut tältä istumalta, mutta niitä ei enää ole tarjolla omassa koossani! Pitääköhän mun nyt alkaa viettää öitäni etsien näitä täydellisiä korkoja jostain nettikaupasta...

Minnan kengissä on myös kivaa vintage-henkisyyttä, josta tykkään kovasti. Voi kun nämä onkin kaikki kauniita! Pitikö mennä vastaamaan näin tosissani tähän kysymykseen...

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

11. Night

 Yöaika on alkanut tulla ihan liian aikaisin.

 
Kuten tänään, jo kuuden jälkeen alkaa hämärtää. Tietää, että on pimeä ja kylmä talvi tulossa...No, täällä ehkä vähän vähemmän kylmempi kuin Suomessa. Ja pian pitää mennä töihin iltaisinkin. Olen alkanut ihan tottua tähän päivärytmiin ja lepsuiluun.

 Yöllä biletetään ja joskus ihan pitkälle aamuun asti tai ainakin aamuyön ensimmäiseen ratikkaan asti kavereiden kanssa.

Yöaikaankin Bordeaux on kaunis. Kivoihin muistoihin kuuluu yökävely joen rannalla kolmelta aamulla kivan tyypin kanssa ja hienojen valojen ihailu. Silloin oli vielä lämmin tuulenvire, joka nostatti hameenhelmoja ja rauhoittava hiljaisuus, jota isommasta kaupungista on hankala löytää. Tämä kuva taas on iltaristeilyltä, jolloin ihailtiin samoja valoja laivan kannelta pitkän pätkän joen vartta pitkin.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Kuvakuukausi

Hei vaan! Pääsinpä vihdoin takaisin aalloille, vaikka syksyn ajan motivaatio ja ajatukset onkin ollut jossain ihan muualla niin että koko blogi on jäänyt. Siitähän se sitten vasta vaikeaa onkin jatkaa kirjoittelua kun ei enää oikein tiedä, että mistä aloittaisi. Itse bongasin Sinin blogista Photo a day-haasteen ja ajattelin nyt aloittaa tällä. Marraskuuhan on ponkaissut jo pitkälle (apua, ollaanko pian jo joulukuussa!) joten hyppään vaan kyyttiin ja aloitan kuvamaistiaiset tästä päivästä. Itse haaste menee näin:


10. can't live without

 Maailman parhaita kavereita...

 ja ihanaa perhettä...

ja naurua ja hulluttelua.

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Reggae star

Viikonloppu juuri ennen Suomeen paluuta meni tosi äkkiä ja ohjelmaa riitti. Lauantaina oltiin vielä töissä ja sunnuntaina koitti kesän ensimmäinen ja ainut festari!

Lähdettiin ison kaveriporukan ja kahden auton voimin reggaefestareille Reggae Sun Ska:han. Ei ne nyt ihan Provinssin kaltaiset ollut, mutta ainakin vähän sinnepäin. Oli kylmä, vähän tihuutteli vettä silloin tällöin ja tavarat ei aina pysynyt kovassa menossa mukana.

Perinteisen (salmiakki)kossun sijaan sentään siemailin Ranskan perinnejuomaa shamppanjaa.

kuva google-haku

Alue ei ollut mitenkään kovin suuri ja siihen kuului vain kolme lavaa, joista kaksi oli melkein toisissaan kiinni. Populaa oli kyllä hieman enemmän kuin tuossa kuvassa. Huippuesiintyjät kuten Damian Marley ja Ayo esiintyivät jo perjantaina ja lauantaina. Muista esiintyjistä en sitten ollut koskaan kuullutkaan, kunhan seurailin muiden mukana ja kuuntelin kaikkea uutta.

 Meillä ei ollut muuta leiriytymispaikkaa kuin minun Twingo ja sateen ropistessa sekin toimi tosi hyvänä hengailupaikkana. Oltiin tuota mukana kaikenmaailman piknikvärkettä ja juomaa ja ruokaa riitti. Huomaa oven pielessä roikkuva Raiskin tuulitakki. Kesti ihan leikiten tällaiset pienet, ranskalaiset sateen puuskat.

 Hieno festariasuni. Tukkakin niin hyvin sadekuuron jäljiltä.

Topille uskalsi riisuutua siksi kymmeneksi minuutiksi kun aurinko vähän paistoi. Mulla oli jalassa myös farkkushortsit, kun itsepintaisesti ajattelin, että nyt on kesä ja ollaan etelä-Euroopassa. Yöllä kun mittari näytti 15 astetta tuli kuitenkin mieleen, että olis ne pitkät housutkin ihan kivat.

Kaikista hämmentävintä festareilla oli se, että illan tullen tuli oikeasti pimeää. Silloin ei kannattanut hukata kavereitaan, sillä pimeässä ihmismassassa olisi ollut tosi hankalaa löytää ketään. Autojen parkkipaikalla (siis pellolla) ei ollut yhtään valoja, mutta kaikki meidän poppoosta kuitenkin löysivät tiensä autoille, loppujen lopulta. Voisiko nyt alkaa suunnitella taas uutta Provinssikeikkaa.

tiistai 14. elokuuta 2012

On se ihanaa

Taas päästään vähän kirjoittamisen makuun! Ainakin sellainen kiva lukija kuin Cherry muisti mut vielä heheh. Loma vaan viuhtoo ohi hirmuista vauhtia, mutta onneksi tässä on ehtinyt tehdäkin vaikka mitä, esimerkiksi rentoutua kunnolla. Eihän tämä kesä nyt vielä ole ohi, ei...


Olen ehtinyt tulla Suomeen yllätysvierailulle ja kertoa siitä vain siskolle etukäteen. Lähtö tuli niin äkkiä, että sain hommattua lentoliputkin vain alle kaksi viikkoa ennen lähtöä. Äiti oli hieman yllättynyt.

 Jotta ei menisi tämä kotimaahan matkustelu liian helpoksi, oli passi mennyt vanhaksi ja sitä varten piti lähteä varta vasten Suomen suurlähetystöön Pariisiin ja hienosti nimetylle Place de Finlandelle.

 Onneksi Pariisissa oli just silloin hieno ilma, aurinko porotti ja katselin vähän huvittuneena kuinka pariisilaiset levittäytyivät Jardin des Tuileries-puistossa suihkulähteen ääreen vilvoittelemaan. Snobistelen nyt, että meillä on sentään Atlantti ja sen aallot!

Totta puhuen en edes ehtinyt hirveästi olla siellä Pariisissa. Saavuin klo 9 aamulla, passinteon jälkeen kävin 1:ssä kaupunginosassa lounalla yhden kaverin kanssa ja sain sitten mahtavan idean patikoida koko kaupungin läpi juna-asemalle, kun se metrolippukin on niin kallis. Klo 16 saavuin lopulta ihan ajoissa asemalle, tosin hikisenä ja hieman nääntyneenä melkein kolmen tunnin kävelyreissun jälkeen. Illalla oli ihan kiva raahautua suoraan asemalta töihin...Mutta olihan se Pariisikin hieno!

Passikin saapui sopivasti päivää ennen lähtöä niin, että pääsin lopulta Suomeen. Ensiksi kurvailin Tampereelle siskojen luo. Kierreltiin kaupungilla shoppailemassa, nähtävyyksiä katsellessa ja...

 ...syömässä yksiä tosi hyviä vohveleita torilla. Myyjäkin oli tosi kiva nuori tyttö, suosittelen. Tekisi heti mieli ostaa vohvelirauta tai kaivaa ainakin se ikivanha esiin jostain. Ehkä vaan helpompaa ostaa uusi.

 Pohjanmaalla syöminen on vaan jatkunut kun liian lyhyessä ajassa pitäisi ahtaa naamaansa kaikkia suomiherkkuja kuten ruisleipää, aamupala-juustoa, suolakurkkuja, mansikoita, mustikoita, herneitä, mustikkakeittoa ( jo melkein kaksi purkkia mennyt!), irtokarkkia ja jäätelöä.

Shoppailla ehtii tietty aina ja tällä kertaa olen löytänyt sellaistakin uutta kuin silmälasit!

Menin näöntarkastukseen Nissenille ja bongasin nämä. Halvatkin on, vaan 25€. Mitäs pidätte? Meen ehkä huomenna takaisin ne ostamaan ihan oikeasti.

Sori kuvien laadusta, ne on otettu mun mahtavan kännykän vähemmän mahtavalla kameralla.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Blogiloma

Jaa, tästä taisi nyt tulla sitten vähän pidempi tauko kun oli tarkoituskaan! Kesä on kulunut kiireisissä merkeissä tai ei ole ainakaan huvittanut/ ehtinyt/ jaksanut istua kotona tietokoneen ääressä joten siinä samassa blogijutut ovat sitten jääneet vähemmälle. Töissä pyörähti myös uudet, vaikeat kuviot liikkeelle pian Hong Kongista paluuni jälkeen ja rakkauselämässä on myllertänyt, joten aika ja energia on kulunut myös sinne suuntaan.

Nyt olen kuitenkin Suomessa, äidin oivallisessa huomassa Pohjanmaalla! Saavuin tänne viikko sitten ja rentoutuminen ja stressitön lomailu on taas palauttanut myös blogi-innostuksen. Kuvia on tullut otettua ja meinaan nyt yrittää julkaista pari juttua enemmän kuin tuossa heinäkuun puolella (ei kauhean vaikeaa heheh).

Joten kuulemisiin taas pian! Kiva jos lukijoita on jaksanut venailla aina tähän asti!

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Viinimessuilla

 Pääsin Hong Kongiin just viinimessujen Vinexpon aikaan. Tai no, pääsin, siis ajoitin menoni! Messujen eka päivä kului siihen että hengailin vielä lentokoneessa, mutta tokana päivänä oltiinkin jo asialla. 

 
Nämä messut järjestetään joka toinen vuosi Bordeaux'ssa (jossa oltiin muuten viime vuonna) ja joka toinen Hong Kongissa. Nimensä mukaisesti Hong Kongin messut keskittyy Aasian alueen kauppaan ja kyllä siellä olikin yhtä jos toista merkkiä ja maata edustettuna, jotka pyrkivät Aasian markkinoille.

 
Kuten monella muullakin alalla viiniala on kukoistuksessaan Aasiassa ja erityisesti Kiinan alueella, jossa myynti kasvaa kovaa vauhtia sitä mukaa kun väestö on alkanut omaksua viininjuomisen tapoihinsa. Tällä hetkellä kuitenkin esim. Kiinan viininmyynnistä vain noin 15% on maahantuotuja viinejä ja loput tuotetaan paikan päällä. Itse olin "töissä" LS Winegroupin mukana tsekkaamassa uusia viinejä heidän Hong Kongin portfolioonsa
.
 
Kaverini oli töissä Vinexpolla, joten saatiin sisäänpääsy ruotsalaisen Andreas Larssonin sokkomaisteluun. Olin aivan innoissani mahdollisuudesta nähdä tämä yksi pohjoismaiden tunnetuimpia viinimiehiä.

 
Ohjelmaan kuului kolme valkoviiniä ja neljä punaviiniä ja selitykset oli kivat. Valkoviinin tunnistin, mutta punaiset vähän huonommin, tulivat suurimmaksi osaksi alueilta jotka eivät tosiaankaan ole vahvuuksiani.

 
Lopuksi oli tietty pakko tällääntyä fanikuvaan.

 
Ehdittiin pikaisesti kierrellä myös messujen kojuosuudella ja käytiin Argentiinassa, Chilessä ja Uruguayssa ja moikkaamassa tuttuja ranskalaisten kojuilla. Ja lopulta juomassa pienen lasillisenkin.

Vinexpossa monet pienemmät tuottajat yhdistyvät ja vuokraavat salin, jossa voi sitten maistella kertaheitolla kaikkia samalta alueelta tulevia viinejä. Me käytiin maistelemassa Bordeaux'n Cru Bourgeois- viinit, Piemontessa ja Chilessä. Chile oli viimeisen päivän viimeinen etappi ja jämähdettiinkin sinne hetkeksi ja toiseksi jutskaamaan erään omistajan kanssa. Heidän kokoelmastaan lähti kaikki nuo ylläolevat pullot lopulta meidän matkaan.

 
Viimeisenä iltana meillä olikin sitten kiva lastillinen viinilaatikoita kotiin asti roudattavaksi...

 
Oltiin saatu kutsu Sparkling XO- konjakkishamppanjan esittelytilaisuuteen Four Seasons- hotelliin, jossa vierähti yksi ilta.

 
Tarjolla oli kyseisen kuplajuoman lisäksi myös muita viinejä ja me tytöt istahdettiin pitkän päivän päätteksi viinilasillistemme kanssa jalkoja lepuuttamaan sillä aikaa kun pojat hoitivat businessneuvottelut. Palvelu oli aivan omaa luokkaansa ja konjakit tultiin tarjoilemaan ihan sohvalle asti illan lopuksi.


Ja mikäs siinä oli samalla ihailla Hong Kongin pilvenpiirtäjiä ja nautiskella tajuttoman hyvistä buffet-pöydän antimista.