Nyt kun olen taas palannut enemmän tänne blogimaailmaan, huomasin sattumalta, että
Avelina oli minut linkittänyt makeista valkoviineistä kertovaan juttuunsa. Tähänhän tuli sitten sekä häneltä itseltään että muutamalta kommentoijalta ilmi huoli, että eivät he viineistä mitään tiedä, joskus olisi kiva käydä joku kurssi. Tästä hermostuneena tuleekin nyt viinioppaan ensimmäinen osa.
Suomalaiset kuvittelevat usein, ja totta puhuen ihan turhaan, ettei heillä ole minkäänlaista viinituntemusta, kun ei ole mitään kokemustakaan. Sitten Alkossa mennään vähän nolona, kun ei niistä viineistä osaa yhtään valita, ja kaikki muut kuitenkin tietää enemmän. Tempaistaan koriin äkkiä joku keskihintainen pullo, äkkiä niin ettei vieressä töllistelevä vaan huomaa ettei niistä tiedäkään kaikenmaailman hienouksia.
Väärin! Olen ihan varma, että Suomessakin on jo kokeineita viinijuojia, mutta jotka eivät vain ole luottavaisia, kun eivät tunne kaikkia maailman viinialuita ulkoa. Alkonkin valikoima on aika monipuolinen ja useimmat viinit, jotka pääsevät valikoimaan mukaan ovat ihan hyvälaatuisia. Paras tapa valita viiniä on kuitenkin ostaa omalle kukkarolle sopiva ja sitten maistella, että sopiiko se omaan makuun. Yksi ei miellytä toista ja toisinpäin.
Tässä helppoja perustietoja viinin valintaan:
1. Cono Sur on tuotemerkin nimi, brändi, joka valmistaa nimensä alla eri viinejä. Uuden maailman viinien (Argentiina, Chile, Australia, USA, Etelä-Afrikka) etiketit ovat usein hyvin yksinkertaisia ja "brändättyjä". Cono Surin kyljestä näkyy myös, että se on sekoitus kahta eri rypälelajiketta: Cabernet Sauvignon ja Merlot. Nämä ovat yksiä maailman käytetyimpiä punaisia rypälelajikkeita.
Alhaalla pilkistää vielä vuosiluku, joka kertoo koska viini on pullotettu. Suomessa myytävät, erityisesti Uuden maailman viinit, ovat yleensä vuoden, parin takaa eli ne ilmestyvät heti hyllyyn, kun ne ovat valmiita lähtemään kotitilaltaan. Jotkut saattavat olla vanhempiakin, joka tietysti tarkoittaa, että viinillä on ollut aikaa vanhentua viinitilan tynnyreissä tai pulloissa. Tälloin viinin maku usein tasapainoontuu ja vahventuu, mutta tämä ei ole mikään laadun tae!
2. Gato Negro, toinen chileläinen viini, joka tulee San Pedron alueelta, jonka unohdin merkata kuvaan. Tässä etiketissä ei sitten paljon muuta kerrotakaan, ei edes vuotta (ehkä se löytyy takaa).
Viini on valmistettu Caberbet Sauvignon-rypäleestä. Uuden maailman viinit on useimmiten tehty yhdestä rypäleestä tai kahden sekoituksesta, jotta niistä tulisi mahdollisimman "juomakelpoisia" eikä monivivahteisia sekoituksia etsitä niin hanakasti kuin vaikka Ranskassa. Tärkein syy tähän taitaa kuitenkin olla markkinointikelpoisuus, ihmiset muistavat helpommin yhden rypäleen nimen ja suuntaavat sitten kaupassa sen mukaan....Eri paikoissa, toisin sanoen eri maaperässä tuotetut, viinit, jotka on tehty samoista rypäleistä saattavat kuitenkin olla ihan erilaisia.
Maistoin tätä Gato Negroa vähän aikaa sitten ja omaan mieleen se oli vesimäisen marjainen, erittäin kevyt ja vähän hapokas eli en pahemmin tykännyt. Jotain Cono Surin viiniä olen maistanut Suomessa ollessani ja se sopi oikein hyvin pasta-annokseni kanssa. Mielestäni kelpo ja helppo "arkiviini" ja hyvä laatu-hintasuhde. En muista oliko juuri tämä Cabernet- Merlot -sekoitus tosin.
Seuraavaksi voin pauhata ranskalaisten etikettien mysteeristä, siinä onkin ratkomista...Tässä kun on tullut juttua jo aika lailla, päätin jättää sen seuraavaan kertaan.
Nyt kaikki vaan maistelemaan ja löytämään omia suosikkeja. Perusohjeistukseksi makusteluun voin antaa, että viiniä kannattaa "purskuttaa" kevyesti suussa niin että se menee joka paikkaan ja sen jälkeen vasta nielaista, mieluiten samalla hengittäen vähän ilmaa sisään. Näin myös suun ylä-ja poskiosioissa sijaitsevat makunystyrät havainnoivat viinin eri makuvivahteita.
P.S. J.P Chenet on viinien coca colaa, jota valmistetaan samalla reseptillä ilman minkäänlaista autenttisuutta tai intohimoa. Vaikka se on ranskalainen viini (= merkki), sitä ei edes myydä Ranskassa...