maanantai 31. tammikuuta 2011

Menossa

Viikonloppu kului taas kerran aivan erittäin nopeaan, ja vaikka suunnitelmissa oli istua kotona kiltisti koulujuttujen parissa, joka puolelle tuli haastettua ja niinpä myös lähdettyä!


 Perjantaina kiinalaisen fonduen jälkeen, pojat pyysivät meitä liittymään seuraan baariin nimeltä "Chez Greg". Paikka sijaitsee aivan keskustassa, Regent-hotellia vastapäätä. Paikka toimii myös ravintolana ja ilmeisesti lounas on ihan varteenotettava. Muuten tämä baari on aika hienostohenkinen, ja yleinen maine on, että bordeaux'laiset menevät sinne näyttelemään itseään.

Illanistujaisten vetäjänä on se, että ostettaessa yhden vodkapullon, saa yhden shamppanjapullon kaupan päälle. Tätä "tarjousta" varten on ilmeisesti joku aika raja, mutta siitä en tiedä, pojilla oli jo homma hallussa kun me viimein saavuimme.
 Yritän vähän epäonnistuneesti kuvata itseäni vastapäisestä peilistä.
 Omaan makuuni popula oli vähän liiankin vanhaa ja hienostunutta, mutta meidän porukalla oli oikein mukavaa omassa nurkassamme.
 Päivän asu, kirjaimellisesti! Tämä päivä hurahti niin, etten enää ehtinyt koulusta kotiin, vaan olin siten menossa koko ajan. Ranskassa baarit ja yökerhot/klubit ovat erikseen ja baarit sulkeutuvat jo kahdelta. Niinpä meidätkin häädettiin pian ulos, mutta juhlat jatkuivat vielä luokkakaverin luona. Kotiin pääsin juuri ennen aamunkoittoa. Parhaat illat on kyllä tällaisia spontaaneja, joita ei ole mitenkään suunniteltu etukäteen!

 Lauantaina oli edessä uusi päivä ja uusi ilta. Tietokoneella ja kouluhommien parissa vietetyn päivän jälkeen, päätettiin tehdä kämppiksen kanssa Ranskan perinteistä talviateriaa tartiflette'a ja juoda Suomesta tuomaani glögiä. Sekaan lurahti ihan pikkuisen vodkaa, mutta tuo tiivisteglögi ei kyllä ollut ihan tavallisen veroista. Suuri ihmettelyn aihe oli kuppiin kipattavat mantelit ja rusinat.

Tiedossa piti olla rauhallinen koti-ilta, mutta muiden tanssijalka vipatti, joten lopulta päädyttiin luokkakaverini kautta yhteen harvoista Bordeaux'n keskustassa sijaitsevista yökerhoista nimeltään 21. Minä koin illan suurimman järkytyksen, kun ovimies alkoi vihjailla, että olisin liian nuori kyseiseen paikkaan! Ja sanottakoon vielä, että olin koko seurueemme vanhin...

Hauskaa oli ja musiikkikin oli melkein koko ajan meille sopivaa. Kuuma tuli ja yhteistuumin sovittiin, että seuraavan päivän liikunta tulee jo suoritettua.  


Pääsin sänkyyn taas aivan liian myöhään. Loppuilta oltiin tosin pysytelty ihan vesilinjalla, niin, että sunnuntaina jaksoi taas tehdä muutakin kuin makoilla sängyssä. Nyt me ollaan molemmat kämppiksen kanssa tosin aika flunssassa, taas kerran, niin että tälle viikolle on tiedossa vain kokkailuiltoja...

Ei kommentteja: