perjantai 18. joulukuuta 2009

kolmas adventti

Huomenna olisi sitten lähtö edessä! Olen koko päivän juossut kaupungilla hankkimassa viimeisiä lahjoja ja tuliaisia. Onneksi löytyi siinä tiivistetyssä ajassa mitä oli käytettävissä. Nyt on vähän stressiä pakkaamisesta ja kello vaan on jo noin paljon ja täällä roikun netissä.

Tässä vähän viime ajan (muita) tunnelmia:


Kämppis jätti meille kotiinjääneille pussillisen sipulia...

Ja niistä kuoriutui ranskalainen sipuli-juustopiirakka. Tästä kelpaa vielä evääksi huomisellekin.

Joulutunnelmaan ollaan päästy kynttilöiden, Ikean pipareiden, melkein pakkaslukemien, joulukalenterin ja tietysti joulutähden ansiosta.

En tiedä ehdinkö enää ennen joulua kirjoitella, mutta hyvää ja tunnelmallista joulunodotusta kaikille!
Lähden tästä vihdoin pakkailemaan...

tiistai 15. joulukuuta 2009

Gaalailta

Huomenna on viimeinen koulupäivä! Uskomatonta että lähtö on pian lähellä...Viimeisellä viikolla on tietysti tosi paljon tekemistä, pakkaamista, tuliaisten ostamista ja vielä juhlaa ja synttäriä joka illalle. Ja sitten vihdoin Suomeen! Ihanaa en meinaa jaksaa odottaa joulua vaikka samalla tuntuu siltä että nämä opiskelukuukaudet on mennyt liian nopeaa ohitse ja pian kaikki vuosikertakamut ja uudet tuttavuudet lähtee työharjoitteluun kuka minnekin. Niin tässähän olisi hyvä vinkki mihin itsenikin pitäisi panostaa vähän enemmän...

Viime perjantaina koulun opiskelijakunta oli järkännyt meille joulun Gaalaillan. Ilta oli tosi mahtava, ruokaa, juomaa ja paljon tanssia kauniilla koroilla, jotka pakottivat kylläkin kovasti jalkoja.

Kuvia ei hirveästi tullut otettua, mekko tuli kuitenkin kuvattua ennen juhliin lähtöä. Olin melkein ainut, joka ei ollut pukeutunut mustaan, joten mielestäni ihan hyvä valinta.

Tukka oli kiinnitetty kukalla toiselle korvalle ja kaulassa Suomi-Leijona.

Herkullinen jälkkäri ehti osittain kuvaan ennen kuin kaikki hävisi parempiin suihin...


Tästä ilta jatkui iltaa sponsoreineen Freixenet-cavan parissa...

Ja lauantaina herätyskello soi klo 9, kutsuen töihin. Oli jotenkin vaikea lähtö sillä kertaa.
Nyt pitäisi kerrata saksan sanastoa, jossain mielenhäiriöissä ilmoittauduin saksan kurssille, jossa olenkin ainut joka ei ole koskaan ennen opiskellut kyseessäolevaa kieltä. Viimeinen puristus ennen lomaa.

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Rakas Joulupukki

En ole vielä saanut aikaiseksi kattavaa toivelistaa Joulupukille, mutta perinteisesti olen aina toivonut jotain Kalevala Koruja (kuten varmaan kaikki muutkin suomalaiset). Ulkomailla asuessa on mielestäni kiva pitää tai omistaa suomalaista designia. Kerran yliopistolla toisen suomalaisen tytön kanssa löysimme toisemme Marimekon laukkujen avulla, kun kummatkin bongasivat tytön, jolla oli Marimekon laukku ja sen täytyi varmaan olla toinen suomalainen!


Sain viimein tehtyä vähän valintaa tässä koruasiassa kun poikkesin Kalevala Korujen sivuille. Toiveissa siis Venla-sarjan rannekoru hopeisena ja...


...saman sarjan riipus. Korvakorut on jo hankittu, joten nämä täydentäisivät sarjaa.

Kaikista koruista tykkään ja käytän ehkä eniten korvakoruja. Ne on esimerkiksi helppo poistaa töihin mennessä eikä kiinnittämiset ja avaamiset ole yhtä päänvaivaa kuin toinen suosikkini rannekorut. Tässä Naisen ääni-korvakorut.

Juulia-sarjan korvakorut ovat uutta mallistoa, ja tykkään erityisesti tuosta sinisestä osasta, mutta nämä haluaisin kyllä nähdä ensiksi livenä, että osaisi sanoa vähän minkälaiset oikein ovat.

En ole ehtinyt vielä itsekään joululahjoja ostamaan muutamaa lukuunottamatta, ja tajusin juuri että enää runsas viikko siihen kun olen koti-Suomessa! Seuraava viikko vierähtää varmaan tuossa tuokiossa ja lauantaina suuntaan kohti Marseillea.

ps. eilen oli se koulun gaalailta ja hauskaa oli, mitä nyt jalkoja pakottaa vieläkin ja (viinasta märkää) maata laahannut mekon helma aikamoisessa kunnossa. Kuvia tulossa huomenna!

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Päivän yllätys

Olin saanut postia! Odotettu mekko saapui Bordeaux'iin ja odotteli minua sängyllä kun palasin illalla kotiin. Itseasiassa paketissa oli kaksi mekkoa niin että minulla on varaa oikein valita perjantain juhlaan. Kumpikaan nyt ei ole mikään oikea gaala-mekko, mutta menettelee tilanteessa.

Laitan luultavammin päälle harmahtavan pitkän version. Ja sen kanssa mustat korkkarit. Ihanaa, en jaksa odottaa!


Sitten voisi lörpötellä taas joulusta. Olen aloittanut tänä vuonna Kinder-kalenterin. Tämä on kyllä aika iso. Eikä mikään vedä vertoja niille Milkyway- kalentereille, jotka äiti osti kun olin pieni. Mutta tämä nyt menettelee. Joulua odotellessa on niin kiva laskea päiviä!

Josta tuleekin mieleen yksi toive Joulupukille. Nimittäin Cliniquen Superdefence SPF25- kasvorasva, joka on aivan lyömätön, sillä se taistelee kaikkea vastaan, ilmastoa, ryppyjä ja aurinkoa, ja jättää tosi pehmeän ihon talvellakin.


Toisaalta toivoisin myös Joulupukilta shekkiä, joka kattaisi koulumaksut...

Nyt täytyy yrittää hoitaa taas erinäisiä kouluhommia, joista loppurutistus ja viimeiset esitelmät ja raportit, täytyy palauttaa ensi viikolla. Kummasti kaikki jää lopputinkaan ja aikaa ei ikinä tunnu olevan tarpeeksi.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Toinen adventti

Niin se aika vaan kiitää. Olen alkanut väsäilemään joulupukille listaa, ja jopa saanut joitain asioita ylös, mutta nyt se paperi on tietysi hukkunut jonnekin muiden papereiden joukkoon. Vielä en ole edistynyt sille tasolle, että alkaisin laatia Excel- listaa vaikka varmaan pitäisi jo...Tällä hetkellä tekosyyni koulun atk-tehtäviin on, että koneeni versio on niin vanha ettei koulussa uudella versiolla tehdyt tehtävät onnistu.


Tässä päivän asu lauantailta, kun uuvuttavan tietokoneen äärellä vietetyn session jälkeen lähdin katselemaan kenkiä ensi perjantaita varten. Sillä tällä viikolla on luvassa Gaala-ilta, melkein kuin Linnan juhlat, vaikka vähän myöhässä eikä siellä tarjoilla boolia. Mekko kiitää parhaillaan paikalle Marseillesta (toivottavasti) ja sen kanssa tarvisi vielä kengät, sillä täällä minulla ei ole yksiäkään korkkareita eikä kellään ole yhtä pieni jalka kuin minulla.


Ajatuksena olisi laittaa kesähkön mekon kanssa mustat sukkahousut ja tälläiset ihanat gladiaattorisandaalit mustana tuomaan ilmeikkyyttä asuun. Hetkisen niitä ihailin kaupassa ja pohdin kuinka yhtäkkiä olen alkanut tykätä tämän tyylisistä kengistä, mutta täytynee varmaan todeta, että joo, opiskelijabudjetilla mennään ihan todellisessa maailmassa...


Lauantain työhaastattelusuunnitelmat meni plörinäksi, kun Twingo teki temppuja enkä uskaltanut lähteä matkaan yksin kettuilevan kaaran kanssa. Jäin siis kotiin ja illalla lähdin synttärikemuihin, joiden teemana oli: "Minä 21-vuoden päästä". En oikein tiedä mitä minusta silloin tulee, mutta ehkä suklaavadelmakakkuja paistava hippi ei ole kaukana...


Kuuluisa hippikommuunin kakku, jossa synttärisankarin nimikirjaimista muodostui yön pikkutunteina: I pee, minä pissaan. Ja naurua piisasi.

Olin matkassa muunmuassa stylistin, artistin, sairaanhoitajien ja naked chef'in mukana.

Ja projekti jonka parissa olen puuhaillut aina tähän iltapäivään asti:
Ikea, an innovative company.


Tämä oli yksi näitä lukuisia ryhmätöitä ja voin todeta ettei kauhean hyvin mennyt. Ryhmäni neljästä jäsenestä yksi lähetti työnsä minulle, kokoajalle, perjantaihin mennessä, ja pahin tapaus vaelsi luoksemme tänään lounasaikaan mukanaan pari hassua sanaa. Siinä vaiheessa tekee mieli kiehua, kun toinen tulee siihen sössöttämään jotain omasta osiostaan, kun minä olen tehnyt suurimman osan koko ryhmän työstä. Onneksi Ikea sentään muistuttaa koko ajan kodista ja siitä, että lähtö on jo alle kahden viikon päästä!!

lauantai 5. joulukuuta 2009

7

Sain tämän haasteen joskus syksyllä kaiken muuttohässäkän keskellä Pippurin haasteen kertoa 7 asiaa minusta, jota muut eivät vielä tiedä. Nyt olen ehtinyt funtsia ja päätin jakaa nämä tiedot teidä kanssa.

1) Minulla on useita korkeakorkoisia kenkiä, ja tykkään niistä tosi paljon, mutta en pääse useinkaan niitä käyttämään, sillä...



2) Inhoan hitaasti käveleviä ihmisiä, ja koroilla ei tietysti pääse mitenkään lujaa kipittämään. Entinen kämppikseni lähetti minulle jopa Facebook-kutsun ryhmään: "haluaisin tönäistä hitaasti käveleviä ihmisiä". Tämä tiivistääkin kaiken.


3) En ole koskaan asunut yksin.



4) Meikkaan tosi huonosti enkä omista esimerkiksi tällä hetkellä yhtään käyttökelpoista luomiväriä. Samalla perusnaamalla ja ripsarilla mennään päivä ja bileet.

5) Jokaisen aterian täytyy päättyä aina jälkkäriin. Tällä hetkellä kovassa huudossa ovat:



6) En ole koskaan vielä lukennut yhtään ranskalaista kirjaa. Kerran olen saanut yhden ostettua ja liekö se liikaa traumatisoinut, mutta inhoan tärkeilevää ranskan kieltä, kun yrittää lukea jotain hauskaa Bridget Jones-tyylistä pokkaria.


7) Olen useimmiten myöhässä...Kaikista henkilökohtaisista tapaamisesta, mutta töissä tai koulussa olen aina etuajassa. Paitsi joskus. Kuten kerran kuussa. Minusta riippumattomista syistä tietenkin.

Ja bonuksena: rakastan kaikenmaailman kyselyitä!


Viikonlopun suunitelmat meni nyt uusiksi tänä aamuna, kun Twingo alkoi yskiä keskellä risteystä ja yksi blondi käänsi virta-avainta aivan paniikissa ratissa. Pääsin käryttelemään töihin ja vastapäiseen huoltamoon, josta ei oikein osattu sanoa missä vika.
Pitkän päättelyn ja puhelinsoiton tuloksena on, että akku oli ehkä vähän kylmettynyt vesisateessa. Mutta en lähtenyt sitten 5 tunnin ajomatkalle työharjoitteluhaastatteluun huomisaamuksi. Joten istun kotona ja pohdin, että olisiko sittenkin pitänyt koettaa onneaan, sillä nyt homma siirtyy tammikuulle. Toivottavasti silloin ei olisi myöhäistä. Huomenna on kuitenkin paljon kouluhommaa, joka odottaa edessä kaiken muun ohella.